"Karlssonin mopo ei ole koskaan rikki"

Kim Karlsson on Rimicin kokenein automaatiosuunnittelija. Tällä hetkellä työpöydällä on ohjelmoitavana putkenpinnoituslaite ja tätä työtä ohjaavat samat periaatteet kuin työnteossa yleensäkin - asiakkaan luottamus hankitaan joka työssä uudelleen.

– Työstä ja asiakkaasta riippumatta tärkeysjärjestys on useimmiten sama. Eli se, että pitää sen, minkä lupaa ja että lopputulos vastaa sitä mitä on tilattu. Minä en halua tehdä mitään puolivillaista tai puolivalmista. Ei kuulu tyyliin, varmentaa Karlsson.

Moderni automaatiosuunnittelu on käytännössä ohjelmointia. Ohjelmointikielten ja -ympäristöjen hallinta on olennaista, mutta yhtä tärkeää on ymmärtää asiakkaan näkökulmasta mitä oikein ollaan tekemässä, miksi ja miten. Varsinkin, jos jo olemassa olevaa automaatiota uusitaan, on ymmärrettävä, miten aiempi tekijä on voinut ajatella asian ihan eri tavalla, mutta silti toimivasti.

– Vanhan päälle voidaan hyvin rakentaa ja ohjelmoida uutta, mutta syvä ymmärrys ottaa aikaa. Ja alkuvaiheen perehtyminen kyllä säästää myöhemmässä vaiheessa siihen käytetyn ajan ja vaivan, kuvaa Karlsson.

Kunnon työkaluilla vähemmän säätöä, enemmän säästöä

Työ sujuu tehokkaasti, kun työvälineet ovat kunnossa. Automaatioteknologian työkaluja on useilta eri valmistajilta, ja kaikissa on omat hyvät ominaisuutensa. Avoimuus takaa yhteensopivuuden useiden laitemerkkien kanssa. Ohjelmiston täytyy mahdollistaa koko prosessin hallinta yhdestä paikasta, jotta kerätty data, automaatio ja reaaliaikainen ohjaus saadaan saman ohjelmiston avulla helposti käyttöön.

– Yhteenkytkettävyys eri merkkisiin laitteisiin on tärkeää. Kun väyläkortteja on riittävästi, pystytään kytkeytymään mihin tahansa. Ja olennaista on myös se, että erilaisia automaatioratkaisuja jatkuvasti kehitetään, esimerkiksi visualisointi on koko ajan merkittävämmässä roolissa.

Jos pakotettaisiin valitsemaan luotetuin, niin käteen sopivimmaksi valikoituu alan ammattilaisille tuttu nimi, Beckhoffin TwinCAT.

– Olenkin joskus väittänyt, että kun saan käyttää niitä työkaluja, mitä hallitsen, niin teen melkein mitä vaan, naurahtaa Karlsson.

Selkeyden ja helppokäyttöisyyden eteen tehdään töitä

Usein teknisten ihmisten helmasyntinä on tehdä laitteita toiselle teknisesti ajattelevalle. Mutta aivan kuten taitoluistelija on hionut hyppynsä vaivattoman näköiseksi, on myös käyttöliittymien suunnittelijalla yhtä kova työ.

– Selkeys ei synny sattumalta eikä helppokäyttöisyys vaivatta. Tärkeää on, että kuka tahansa voi käyttää koneita, ja että käyttöliittymät ovat selkeälukuisia, kertoo Karlsson.

Pitkä työkokemus edesauttaa kokonaisuuksien hahmottamista. Asiakkaan toive lopputuloksesta voi olla täsmällinen, mutta matka selkeään lopputulokseen edellyttää tuotekehittäjän silmää, luovaa ajattelukykyä ja usein sparrailua asiakkaan kanssa.

– Ajattelen käytännönläheisesti. Minulla on koulutus sekä sähköistykseen että automaatioon, mutta kekseliäisyyden takana on sellainen hands on -asenne. Sitäpaitsi olen usein asiakkaan luona, jolloin asiat on helppo testata käytännössä saman tien, kuvaa Karlsson.

Viihtyvyyttä töissä ja vapaalla

Rimic on vielä tuore yritys, mutta on saanut riveihinsä valtavasti asiantuntijuutta.

– Arvostan omaa esimiestäni, joka on alan asiantuntija, mutta hallitsee myös hallintohommat - ja hänessä on sopivasti visionäärisyyttä. Minä taisin olla yrityksen neljäs työntekijä ja nyt meitä alkaa olla jo nelisenkymmentä, kehaisee Karlsson.

Työssä ja vapaa-ajalla viihtymiselle on syynsä - ja tämän herran kohdalla ne ovat saman sorttisia.

– Tarkkuus ja kunnolla tekeminen palkitsee myös vapaa-ajalla. Aiemmin korjailin mielelläni autoja, mutta nyt menen mielelläni omalle musiikkistudiolle, jota on kaveriporukalla rakenneltu jo useamman vuoden ajan. Ohjelmointia pääsee sielläkin tekemään. Kaikenlainen virittely on mieleeni, aloitin sen jo 15-vuotiaana kun viritin moponi kulkemaan yli satasta. Muistan vieläkin, miten silloiset kaverit ihmettelivät, että miten ”Karlssonin mopo ei ole koskaan rikki”.